Miten lapselle valitaan sopivan kokoinen kenkä? Mitkä tekijät vaikuttavat kengän istuvuuteen ja osaako lapsi itse kertoa, onko kenkä sopiva?
Kengän istuvuuteen vaikuttavat sisäpituus, kannan ja päkiän leveys, ympärysmitta, korkeus ja kärjen muoto. Liian pienien kenkien käytöllä on todettu yhteys isovarpaan linjautumiseen sisäänpäin, eli niin sanotun vaivasenluu muodostuman riskiin, jo lapsilla. Mitä pienempi kenkä suhteessa lapsen jalan pituuteen, sitä enemmän isovarvas kääntyi tutkimuksessa muita varpaita kohti. Kengän ahdas kärki voi aiheuttaa varpaiden asentopoikkeamien lisäksi kynsimuutoksia ja ennen kaikkea haitata lapsen jalkaterän ja varpaiden luonnollista toimintaa.
Huomioitavaa on, että suomalaislapsista jopa 66 % on todettu käyttävän liian pieniä kenkiä, jolloin vara on ollut alle 10 mm. Lapsen jalkojen tuntoaisti vasta kehittyy, eikä lapsi itse tunnista liian pieniä kenkiä. Pienen lapsen jalka kasvaa nopeaan tahtiin ja jalkoja tuleekin mitata säännöllisesti.
Jalka mitataan aina seisoma-asennossa, sillä jalkaterä pitenee, kun painoa laitetaan jalalle. Lapsen jalka kasvaa ensimmäisten kolmen vuoden aikana 1.5-2 mm kuukaudessa ja 3-6 vuotiailla noin 1 mm kuukaudessa. 5 mm kasvuvaralla kenkien käyttöikä yltää useimmiten kauden läpi. Toki jalat voivat ottaa vauhdikkaitakin kasvuspurtteja, jolloin kengät joudutaan uusimaan kesken kauden.
Avojaloin kävelyllä on todettu positiivinen vaikutus jalkojen terveelliseen kehitykseen ja isovarpaan suoraan linjaan. Lasten on siis hyvä liikkua mahdollisimman paljon avojaloin, ja kun se ei ole mahdollista, valitse lapselle joustavat, tasapohjaiset, lapsen jalan malliset ja sopivan kokoiset kengät.
Lapsen jalkaterä on malliltaan päkiästä leveä. Paljasjalkakenkien etu tavanomaisiin länsimaisiin kenkiin nähden on anatominen kärjen malli eli leveä toebox, jolloin kärki ei kapene isovarpaan puolelta liian aikaisin. Myös paljasjalkakenkiin sopiva käyntivara on 12 mm ja kasvuvara enimmillään 5 mm. Kenkään jätettävään varaan vaikuttaa lisäksi vuodenaika ja käytetyn sukan paksuus. Kesäkenkään jätetään pienempi vara, kuin talvikenkään.
Kuvassa vasemmalla paljasjalkakengän pohjallinen ja oikealla "tavallisen länsimaisen kenkälestin" pohjallinen. Paljasjalkakengässä käyntivaraa jää jokaisen varpaan eteen. Oikean puoleisessa pohjallisessa näkyy sen sijaan, miten käyntivaraa jää vain toisen ja kolmannen varpaan eteen ja varpaat painuvat lähelle toisiaan.
Kirjoittaja: Leena Airaksinen, terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti
Lähteet:
Kinz, Groll-Knapp & Kundi 2020. Hallux valgus in pre-school-aged children: the effects of too-short shoes on the hallux angle and the effect of going barefoot on podiatric health
Kinz, Groll-Knapp & Klein 2015. Kinder in zu kurzen Schuhen
Saarikoski 2016. Terveet jalat; Kasvu- ja käyntivara lapsen ja nuoren kengässä sekä Lasten ja nuorten jalkaterveyttä heikentäviä tekijöitä
Kuvat: LUMO jalkineet